Tällä viikolla yli 60 000 aloitti minun silmissäni ”uuden ja paremman” peruskoulun, jossa on tärkeämpää oppia ymmärtämään mistä tietoa saa ja miten sitä käytetään, eli oppia oppimaan. Erityisen tärkeää nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa on painotus oppimisen taidoista, eikä ”hauki on kala” x 47-metodista.

Tämä uudistus pohjautuu pitkälti OECD:n esittelemiin 2000-luvun tärkeisiin taitoihin, kuten kriittiseen ajatteluun, medialukutaitoon, aloitteellisuuteen, työelämätaitoihin ja johtajuuteen. Melkoisen vaikuttavaa, vai mitä?

Uskon, että me kaikki voimme allekirjoittaa näiden taitojen tärkeyden. Pienen lapsen vanhempana olen erityisen vaikuttunut näistä uudistuksista. Tarkoittaahan se sitä, että lapseni tulee oppimaan näitä taitoja paljon aiemmin kuin minä aikanaan.

Vaikka näitä positiivisia muutoksia on tehty, kantavat ne hedelmää työelämälle vasta pitkän ajan kuluttua. Peruskoulun uudistus ei vaikuta tällä hetkellä työelämän kynnyksellä olevien nuorten taitoihin eikä työelämän alkutaivalta tarpovien kohdalla. Tämän vuoksi kehitystyötä ei voi yksin jättää peruskoulutuksen käsiin, vaan meidän jokaisen tulee osaltamme mahdollistaa jo peruskoulun päättäneiden nuorten osaamisen kehittäminen jakamalla omia kokemuksiamme.

Tähän mentorointi on mitä mahtavin tapa. Mentorointi perustuu ajatukseen, jossa vanhempi, jo työelämää kokenut jakaa hankkimaansa tietoa ja taitoja nuoremmalle. Samalla mentorina toimiva henkilö saa ensikäden tietoa nuorelta siitä, millaisia odotuksia ja ajatuksia hänellä on työelämästä ja millaiseksi se on tulevaisuudessa muuttumassa.

Mentorointi on nouseva trendi ja sen vaikuttavuus on jo tunnistettu monissa yrityksissä. Mentorointia tarjoavat yritysten lisäksi myös monet erilaiset ammattiliitot ja sitoutumattomat järjestöt, kuten Suomen Mentorit ry. Järjestö on myös oiva kanava tehdä itse jotain vaikuttavaa, kuten antaa omaa aikaansa ja osaamistaan nuorille mentoroinnin kautta ja oppia itse siinä samalla jotain uutta.

On yhteiskunnan varojen tuhlausta, jos emme jaa kokemuksiamme nuoremmille, jotta he voivat välttää ne kuopat, joihin itse joskus kompastuimme ja pääsevät kehittämään työelämäämme entistä paremmaksi.
Haastan nyt jokaisen oppimaan uuden taidon, aloitteellisuuden. Ollaan aloitteellisia, lähdetään mentoriksi, tuetaan toimintaa ja kehitetään yhdessä suomalaista työelämää. Tehdään kaikki jotain vaikuttavaa tänäkin syksynä!

Tanja-Maria Hyppänen toimii yhteys- ja kehityspäällikkönä Suomen Mentoreilla, on innostunut laadusta, kehittämisestä ja uuden oppimisesta ja suurkuluttaa äänikirjoja työmatkoillaan.
Vapaa-ajallaan Tanja-Maria verkostoituu ja kouluttautuu järjestöissä ja opettelee auto- ja ninjaleikkejä.