Artikkeli on julkaistu Talouselämän verkkosivuilla 7.3.2021.
Nimimerkki Insinöörin äiti tarttui merkittävään epäkohtaan, kun hän peräänkuulutti koulutettujen nuorten työllistymisen tukemista. (Mielipide/HS 22.2.2021)
Koulutetut nuoret ovat yrityselämän ja koko tietoyhteiskunta-Suomen uudistumisen ja menestymisen keskeinen voimavara. Näillä nuorilla on syntyperäisinä ”digi-kansalaisina” ymmärrys digitaalisesta toimintaympäristöstä, jossa jo nyt olemme ja jonne olemme matkalla. Heillä on intoa ja uudistusmieltä sekä uusinta tietoa ja osaamista repussaan – ja huikea motivaatio ja tarve päästä töihin.
Akava Worksin mukaan vuoden vaihteessa yli 3 500 vastavalmistunutta korkeakoulutettua nuorta oli työttömänä, ja samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt nousuun. Nuorena koettu työttömyys voi jättää pysyvät arvet koko myöhempään työuraan. Korkeakoulutukseen on panostettu massiivisesti aikaa ja rahaa sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Jos vastavalmistunut nuori jääkin työttömäksi, yhteiskunta ei saa panostuksiaan takaisin, vaan pulittaa lisää rahaa veronmaksajien pussista työttömyyskorvauksina. Yksilötasolla työttömyys on erityisen raunioittavaa, koska jo puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen nuori kokee olevansa pitkäaikaistyötön.
Näin tilannettaan kuvaa Elsa, yhteiskuntatieteiden maisteri:
”Yhdeksän kuukautta kestänyt työttömyys on ollut minulle todella vaikea asia käsiteltäväksi, sillä se on niin paljon laajempi kokonaisuus kuin vain työn puuttuminen. Työ on meidän kulttuurissamme iso osa ihmisyyttä. Se, että ei kuulu mihinkään, eikä omalle koulutukselle ja osaamiselle ole tarvetta, on musertava ajatus.”
Neljä ehdotusta koulutettujen nuorten tukemiseksi
Suomen Mentorit on yhdistys, joka tukee ja vauhdittaa koulutettujen nuorten matkaa työelämään. Yrityselämässä kokemusta hankkineet vapaaehtoiset mentorit auttavat nuoria pomppuisella matkalla korkeakoulusta työelämään. Kumppaniyritykset tarjoavat puolen vuoden palkallisia harjoittelupaikkoja, joissa nuoret saavat kipeästi tarvitsemaansa työkokemusta, referenssejä ja verkostoja.
Suomen Mentoreiden mentoreilta, aktoreilta ja kumppaneilta on kerätty seuraavat työllistymisen vauhdittamisehdotukset, joiden selvittämistä ja kokeilemista ehdotamme:
- Työllistymisseteli: Vastavalmistunut nuori saa valtiolta tietylle ajalle selkeän, yksinkertaisen palkkaussetelin, jonka yritys saa, kun palkkaa nuoren. Loppuosan palkasta maksaa yritys.
- Alennetut palkkakustannukset: Nuorten työn kilpailukykyä työmarkkinoilla edistetään verotusta ja sosiaalimaksuja alentamalla jollekin tietylle aikavälille, esim. ensimmäiseksi vuodeksi. Nuorten työllistyvien alhaisempi verokanta tulee takaisin säästöinä työttömyyskorvauksista.
- Nuori Yrittäjä -takuu: Nuorella yrittäjällä on tiettyyn aikaan ja/tai tiettyyn tulorajaan asti takuu siitä, ettei menetä työttömyystukia. Esim. ensimmäinen vuosi yrittäjänä ja/tai x € olisi raja, jonka jälkeen nuori vasta siirtyisi yrittäjän statukselle. Tämä kannustaa nuoria työttömiä uskaltamaan yrittää, ja luo uusia työpaikkoja. Työttömyystukien menettämisen pelon alle hautautuu moni innovaatio ja liikeidea.
- TE-toimistoihin rakennetaan koulutettujen nuorten työllistämiseen keskittyvät palvelut.
Suomi ja koronan jälkeinen tulevaisuus tarvitsee joka ikisen nuoren työpanoksen. Ilman suunnitelmallista vastuun siirtämistä seuraavalle sukupolvelle ei Suomi voi uudistua, kehittyä ja menestyä muuttuvassa maailmassa.
Yritykset ja yhteisöt, tarjotkaa työpaikkoja ja palkallisia harjoittelupaikkoja. Teette palveluksen omalle yritykselle, nuorille ja koko Suomelle. Yritysten päättäjät, tulkaa mentoreiksi. Saatte itse enemmän kuin annatte. Jokainen nuori on Suomelle tärkeä. Näytetään se päätöksinä ja konkreettisina tekoina. Nyt.
Suomen Mentorit, Advisory Board
Aki Kangasharju, pj
Risto Siilasmaa, ex-pj
Merja Ylä-Anttila
Minna Arve
Jari Latvanen
Ilkka Haahtela
Annika Helisvaara
Sami Ärilä
Raija Kemiläinen