Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, edessä on paljon muutakin kuin kieliopintojen ja työhakemusten täyttäminen. Suomeen integroituminen vaatii ennen kaikkea oppimisen halua ja rohkeutta sekä palautteen vastaanottokykyä ja uteliaisuutta. Mentori Leena Tiensuu on tukenut ulkomaalaisten Suomeen kotoutumista jo pitkään. Hän on ollut tyytyväinen prosessiin. ”Kyllä se yhteinen sävel on aika nopeasti löytynyt.”
Mitä tapahtuu, kun kotoutumisprosessi sisältää mentoroinnin? Millainen on hyvä mentori – ja mitä häneltä vaaditaan?
Luottamus ja avoimuus mentoroinnin kivijalka
Mentorisuhde ei synny ohjeilla tai rakenteilla, vaan luottamuksella. Molempien osapuolten on voitava luottaa siihen, että keskustelut pysyvät oikeassa kontekstissa. Mentorin rooli ei ole vain antaa neuvoja, vaan myös jakaa kokemuksia – joskus kipeitäkin.
Leena Tiensuu voi mentorina hyvin avoimesti kertoa omia ehkä vaikeitakin kokemuksia ja jakaa niitä. ”Voin luottaa siihen, että toinen käyttää niitä vain oikealla tavalla. Mutta itse on oltava valmis kertomaan niitä. Ei vaan viisastelemaan, vaan kertoa myös niitä heikoista hetkistä.”
Tällainen avoimuus luo tilan, jossa aktori uskaltaa kertoa omista haasteistaan. Luottamus ei synny hetkessä, mutta se on mentoroinnin ydin.
Kuunteleminen tärkeämpää kuin yhteinen tausta
Hyvä mentori ei johda, vaan kuuntelee. Kuuntelu on Tiensuun mukaan tärkeämpää kuin samanlainen ammatillinen tausta. Mentorin tehtävä ei ole näyttää suuntaa, vaan auttaa aktoria löytämään oma polkunsa.
“Jos aktori on kanssasi ihan eri kommunikoinnin kellotaajuudella, niin siinä joutuu vetämään aika paljon taaksepäin. On pystyttävä tarjoamaan aktorille oikeasti tilaa omalle ajattelulle ja reflektoinnille.”
Kuunteleminen vaatii herkkyyttä ja uteliaisuutta. Mentorin on hyvä olla kiinnostunut aktorin taustasta, tavoitteista ja tilanteesta. Tämä ei ole pelkkää ammatillista sparrausta – se on toisen ihmisen kohtaamista, joka voi joskus pelottaakin.
Mentorointi on vuorovaikutusta
Vuorovaikutustaidot – luottamus, kuuntelu, kunnioitus ja uteliaisuus – ovat Tiensuun mukaan keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. Keskustelun ei pidä kulkea pelkästään mentorin ajattelumallin mukaan, vaan sen tulee vastata aktorin tarpeisiin.
Hyvä mentori kysyy paljon kysymyksiä, jotka auttavat aktoria kirkastamaan omaa ajatteluaan. Usein niin sanotut “tyhmät kysymykset” voivat olla hyödyllisiä, esimerkiksi CV:n kehittämisessä.
“Kun kysyy paljon kysymyksiä ja toinen joutuu selittämään, niin se kirkastaa ajattelua. Vaikka CV:n työstämisessä olisikin kyse jonkin kapean ammatillisen osaamisen jutuista, niin tyhmät kysymykset voivat olla ihan hyödyllisiä asian avaamisessa vähän laveammalle joukolle.”
Mentorointi ja johtajuus – eri roolit
Mentorointi muistuttaa coachingia: parhaat tulokset syntyvät, kun yhdistetään kysymykset ja kuuntelu omien kokemusten jakamiseen. Mentorin ei pidä tuoda liikaa johtajan ominaisuuksia tehtävään.
“Jos olet johtajana tottunut näyttämään oikeaa suuntaa, tässä roolissa mennään vikaan. Mentorina tehtävämme ei ole osoittaa aktorille suuntaa, vaan auttaa heitä itse löytämään suuntansa.”
Ulkomaalaisten työllistymisen haasteet – rakenteet vastaan
Työnhaku on raskasta puuhaa kenelle tahansa, mutta erityisen haastavaa se on ulkomaalaisille. Kielitaidon puute, outo kulttuuri ja rakenteelliset esteet tekevät prosessista vaikean.
“Tämä Suomen markkina ei lähtökohtaisesti ole avoin ulkomaalaisille – muutamia firmoja lukuun ottamatta. Meillä on yhteiskunnallista asennehaastetta. Iso ongelma on kuvitelmamme siitä, että kaikkien pitää osata suomea.”
Tämä asettaa ulkomaalaiset heikompaan asemaan työnhaussa. Mentorointi voi tässä kontekstissa olla ratkaiseva tekijä – se luo todistettavasti uskoa tulevaisuuteen, auttaa kirkastamaan osaamista sekä löytämään keinoja esteiden voittamiseen.
Mentorikin oppii
Mentorointi ei ole mitään magiaa tahi yksisuuntainen prosessi. Se vaatii Leena Tiensuun mukaan ’ainoastaan tolkullisia inhimillisiä interaktiotaitoja’. Uteliaisuus, kuuntelu ja kyky kysyä oikeita kysymyksiä avaavat ajattelun lukkoja.
Se opettaa myös mentoria: keskustelut jaksamisesta, odotuksista ja elämän tasapainosta antavat myös itselle paljon. Usein oppii myös aktorin työstä ja toimialasta. Strukturoitu polku ja selkeät tavoitteet ovat tärkeitä, mutta mentorina olet ennen kaikkea läsnä toisen arjessa.
“Ihmisenä vastaan tulee kaikennäköistä, ja sitten niitä asioita ratkotaan. Mietit mentorina etukäteen jotain mistä pitää puhua, mutta sitten puhutaankin hirveän paljon muusta: arjen johtamisesta, toiminnasta, organisaatiomuutoksesta, elämäntavasta. Elämä tapahtuu, ja olet siinä toisen matkassa myötäkulkijana. Se on arvokasta.”
***
Artikkelin on kirjoittanut ja Leena Tiensuuta haastatellut Suomen Mentorit ry:n hallituksen jäsen Kaija Pohjala.